Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Mehiläistietoa

 Mehiläisten merkitys

Mehiläiset tuottavat hunajaa, mutta niillä on myös valtavan suuri merkitys Mehiläiset pesäaukollaMehiläiset pesäaukollaviljeltyjen ja luonnonkasvien pölytyksen kannalta. Mehiläiset lisäävät monien kasvien siementen ja sadon määrää. Tasainen ja runsas mehiläispölytys tekee marjoista ja hedelmistä tasalaatuisia ja kauniita. Pölytys myös lisää satokasvien tasaista tuleentumista sekä öljykasvien siementen öljypitoisuutta. 

Elintärkeää ruokaturvalle

Hyönteispölytys on arvioitu 153 miljardin euron arvoiseksi. Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75-85 prosenttia maailman kasveista. Mehiläisten osuus maailman ravinnontuotannosta  on siis valtavan suuri.

Pölytyshyöty yli 60 miljoonaa euroa

Pölytys onkin mehiläistarhauksen arvokkain tuote Suomessakin. Sen on arvioitu olevan vuosittain yli 60 miljoonaa euroa sisältäen sekä kaupallisen että kotitarveviljelyn. Tämä on yli 11-kertainen hunajan arvoon verratessa. 

Monimuotoisuus hyötyy

Mehiläiset pölyttävät myös luonnonkasveja. Muun muassa mustikka- jaPesä avattuna, ylhäältäPesä avattuna, ylhäältä puolukkasato nousee mehiläispölytyksen myötä. Mehiläispesät tärkeillä marjanpoiminta-alueilla lisäisikin marjasatoa huomattavasti.

Mehiläisten arvoa luonnonkasveille ja monimuotoisuudelle on mahdotonta arvioida. Mehiläiset ovat tärkeä osa monimuotoisuutta ja tärkeä ekosysteemipalvelun tarjoaja.

Luonnonvaraisista pölyttäjistä kimalaiset ja erakkomehiläiset on tärkeimpiä pölyttäjiä. 

 

Perustietoa mehiläisestä 

Yleistä mehiläisyhteiskunnasta

    • Mehiläispesässä on 20 000 - 75 000 yksilöä, joiden määrä vaihtelee vuodenkierron mukaan.

    • Mehiläisyhteiskuntaan kuuluu kolmenlaisia mehiläisiä: kuningatar eli emo,

      Peittosikiöitä täynnä oleva kakku mehiläisten hoidettavinaPeittosikiöitä täynnä oleva kakku mehiläisten hoidettavina

      muutamia satoja kuhnureita sekä useita kymmeniä tuhansia työmehiläisiä.

  • Emon tehtävä on munia. Se on kaikkien muiden mehiläisyhteiskunnan yksilöiden äiti.

  • Kuhnurit hedelmöittävät naaraan pariutumislennolla. Kuhnurit elävät vain 1 - 2 kuukautta. Jos kuhnuri onnistuu häälennolla parittelemaan kuningatteren kanssa, niin sen takaruumis repeytyy ja kuhnuri menehtyy. Työläiset häätävät kuhnurit pois pesästä ennen talvea.

  • Työmehiläiset toimivat eri tehtävissä oman ikänsä mukaan: ne voivat esimerkiksi toimia ruokkija- tai vartiomehiläisinä. Elinkaarensa loppuvaiheessa, kenttämehiläisinä, ne keräävät siitepölyä, mettä ja vettä pesän tarpeisiin.

  • Mehiläiset lentävät pesästään noin 2 - 3 kilometrin säteellä.Työmehiläiselle kertyy noin 600 lentokilometriä elämänsä aikana.

  • Mehiläinen aloittaa meden muokkauksen hunajaksi jo lennon aikana.

  • Pesässä otetaan vastaan vain korkealaatuista, paljon sokeria sisältävää mettä.

  • Yhdesä mehiläispesästä saadaan keskimäärin noin 40 kiloa hunajaa vuodessa. Määrät vaihtelevat paljon mm. sääolosuhteiden mukaan.

  • Kesällä mehiläisten keski-ikä on 4 - 5 viikkoa. Talvehtivien mehiläisten ikä voi olla 6 - 9 kuukautta. 

Mehiläispesä elää vuodenkierron mukaan 

  • Mehiläiset eivät mene talvella horrokseen. Ne muodostavat pesään kuningattaren Parvi lähtövalmiina puussa. Saimme sen kiinnni.Parvi lähtövalmiina puussa. Saimme sen kiinnni.ympärille ns. talvipallon. Siellä mehiläiset liikkuvat ja ruokailevat. Pallon ulommaiset mehiläiset ovat tiiviisti kiinni toisissaan ja kehittävät lämpöä liikuttamalla siipiään.
  • Ensimmäisenä aurinkoisena tarpeeksi lämpimänä kevätpäivänä mehiläiset tekevät puhdistuslennon. Mehiläiset eivät ulosta talven aikana pesäänsä, joten kyseessä on siis mehiläisten suoliston tyhjennys.
  • Keväällä mehiläiset keräävät siitepölyä toukkien ravinnoksi. Tärkeitä kasveja ovat pajut, lepät ja pähkinäpensaat.
  • Varsinainen medenkeruu alkaa voikukan kukinnasta.
  • Parveilu on mehiläisten ainoa luontainen lisääntymiskeino. Tällöin vanha emo lähtee pesästä 10 000 - 50 000 työmehiläisen kanssa. Vanhaan pesään jää lähes sama määrä pesiä sekä uusi, kuoriutuva kuningatar (emoja voi kuoriutua useitakin). Lyhyen matkan päässä ne aseuttuvat ryppääseen esimerkiksi puun oksaan.
  • Sikiönnin väheneminen ja loppu tapahtuvat elo-syyskuussa. Tämän jälkeen mehiläiset lentävät viimeiset tyhjennyslentonsa.

  

 

 

 

 

   

 

Tiedot ovat pääosin poimintoja Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML:n sivuista Hunaja.net. Täältä löytyy paljon muutakin tietoa hunajasta