Käyttämäsi selain on vanhentunut. Suosittelemme, että päivität selaimesi ensin uusimpaan mahdolliseen versioon.
Hunajatietoa

Herkullisia hunajareseptejä löytyy tästä 

Mettä kukistaPihamme karhunvadelmat ovat suurta herkkuaPihamme karhunvadelmat ovat suurta herkkua

Hunaja syntyy aurinkoisena kesäpäivänä. Mehiläiset surraavat kukasta kukkaan medenhakureissullansa keräten mahansa täyteen sokeripitoista mettä. Meden muokkaaminen hunajaksi alkaa jo mehiläisten lentäessä takaisin pesälle. Pesällä ne antavat mesilastinsa työläisille, jotka jatkavat hunajan prosessoimista.

Mehiläinen erittää meteen entsyymejä, jotka pilkkovat sen sisältämät sokerit hedelmä- ja rypälesokeriksi. Hunaja onkin täysin luonnontuote. 

 

Hunajan terveellisyys

Hunaja on luonnon oma makeutusaine, jota voi käyttää kaikessa ruuanvalmistuksessa tavallisen sokerin sijaan. Se on sataprosenttinen luonnontuote, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole poistettu mitään aineita.

Hunaja sisältää pääosin fruktoosia ja glukoosia. Näiden lisäksi hunajassa on myös muita sokerilajeja ja vettä. Koska mehiläiset tekevät hunajia erilaisista kasveista, niin kaikki hunajat eivät ole täysin samanlaisia: esimerkiksi eri sokerilajien määrät vaihtelevat kasvialkuperän mukaan.

Muita ainesosia on ainoastaan 3 %, mutta niillä on suuri merkitys. Nämä aineet ovat suojaravintoaineita, entsyymejä, hivenaineita ja vitamiineja. Entsyymit toimivat elimistössä antioksidantteina ja vahvistavat elimistön omaa antioksidanttien tuotantoa.

 

Vilustumisoireiden ja yskän hoitoonVadelma on yksi mehiläisten pääsatokasveistaVadelma on yksi mehiläisten pääsatokasveista

Käyttö

    • makeutettu lämmin tee tai maito

    • annetaan sulaa suussa

Vaikutukset

    • lämmin neste helpottaa

    • haihtuvien yhdisteiden antibakteeriset vaikutukset

    • lieventää tulehduksia, rauhoittaa

    • irrottaa limaa ja ohentaa eritteitä

    • parantaa epiteelisolujen toimintaa

    • maistuu hyvältä

 

Haavojen hoitoonKakku täynnä hunajaaKakku täynnä hunajaa

    • vanhin kuvattu haavojen hoitomenetelmä (Dioscorides 50 e.Kr.)

    • auringon polttamalle iholle

    • tulehtuneet tai märkivät avohaavat, palovammat

Käyttö

    • hunaja levitetään niin että koko haava peittyy/täyttyy

    • vaihdetaan päivittäin

    • poistetaan kuollut solukko, ei tarvitse desinifioida

Vaikutusmekanismit

    • hunaja sterilisoi haavan nopeasti (ei hajunmuodostusta)

    • haava pysyy kosteana, ei kuivaa arpikudosta

    • pehmentää kuivuneet ruvet -> hellävaraisesti irti

    • sokerit imevät nesteitä haavasta ja turvonneesta solukosta

    • viskoosi kalvo sulkee haavan muilta patogeeneiltä

    • edistää uuden kudoksen muodostumista stimuloimalla

        granulaatiota, fibroblasteja, epiteelisoluja

    • lieventää tulehdusta ja turvotusta helpottamalla verenkiertoa 

 

Enemmän makua, vähemmän kaloreja 

Hunaja aistitaan tavallista sokeria n. 1,3 kertaa makeammaksi, mutta siinä on n. 20 prosenttia vähemmän kaloreja. Näistä syistä johtuen saman makeuden tunteen saa hunajasta jopa 40 prosenttia pienemmällä energiamäärällä kuin sokerista.

Sataa grammaa sokeria vastaava makeus saadaan noin 70 grammalla hunajaa.

 

Juokseva vai kova hunaja?

Hunaja on lingottaessa aina juoksevaa, mutta hunaja alkaa pikkuhiljaa kiteytyä. Kiteytymisnopeus riippuu alkuperäkasvista. Kiteytyneenkin hunajan saa takaisin juoksevaksi lämmittämällä sitä esim. kädenlämpöisessä vesihauteessa.

Pehmeä hunaja on kiteytynyttä hunajaa, jota on mekaanisesti vaivattu ennen purkittamista. Vaivaaminen rikkoo hunajan kiderakenteen, ja siksi hunaja ei kovetu kokonaan. Pehmeää hunajaa voi levittää veitsellä vaikkapa paahtoleivälle tai valuttaa myslin päälle.

Lohkeavaa hunajaa ei ole vaivattu pehmeäksi vaan se on saanut kiteytyä vapaasti. Lohkeavaa hunajaa on helppo annostella esimerkiksi teen tai kahvin makeuttajaksi.

Hunajan väri vaihtelee riippuen kasvista. Esimerkiksi rypsihunaja on erittäin vaaleaa kun kanervahunaja on tummaa. Väri ei vaikuta hunajan laatuun.

Hunajan säilytys ja käsittely

Säilytä hunaja huoneenlämmössä keittiön pöydällä tai tavallisessa ruokakaapissa. Jääkaapista tai kosteasta kellarista hunaja ei pidä, sillä se imee herkästi itseensä sekä hajuja että kosteutta.  

  • Hunaja säilyy oikein säilytettynä vähintään kaksi vuotta, usein pidempäänkin. Oma haju- ja makuaisti ovat hyvät mittarit arvioitaessa sitä, onko hunaja edelleen hyvää.   
  • Kiteytyneestä hunajasta saat helposti juoksevaa lämmittämällä sitä lämpimässä vesihauteessa tai muulla tavoin.  
  • Hunajaa voi myös pakastaa. Esimerkiksi syksyllä juoksevana hankittu, mutta huoneenlämmössä kiteytyvä hunaja on pakastuksen ja sulatuksen jälkeen taas juoksevaa.  
  • Hunajan sisältämät entsyymit saattavat tuhoutua kuumennettaessa. Hunajan terveelliset ominaisuudet säilyvätkin parhaiten, kun sitä ei kuumenneta yli 40 asteiseksi. Kuitenkaan esimerkiksi lämpimään teehen sekoitettu hunaja ei muutamassa minuutissa kadota kuin pienen osan entsyymeistä.  
  • Leivonnassa 1 dl kidesokeria vastaa 3/4 dl hunajaa. Hunaja sisältää noin viidesosan vettä, joten muuta nestettä kannattaa vastaavasti vähentää. Kaikissa leivontaohjeissa (esim. sokerikakku) sokeria ei kannata korvata kokonaan hunajalla, koska se saattaa muuttaa leivonnaisen koostumusta.

 

Tiedot ovat pääosin poimintoja Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML:n sivuista Hunaja.net. Täältä löytyy paljon muutakin tietoa hunajasta

 

Mielenkiintoisia hunajalinkkejä:

http://www.hunaja.fi/

http://www.mesi.fi/

http://www.mehilaishoitajat.fi/